Kumpaa kusetetaan enemmän itseä vai kavereita?

Nyt kun olen tässä jo muutaman viikon kerännyt vihaa seurustelevia ihmisiä kohtaan ajattelin purkaa kaikki nyt sitten kerralla. Joten jos nyt älyät "hei mä seurustelen" niin suosittelen lopettamaan lukemisen tähän tai kestät mun kritiikin.

Joten aloitetaan vaikka siitä että, kesä tulee joten kaikki haluaa itselleen jokun kesäheilan jonka kanssa voi sitten kuherella koko ajan ja joka paikassa, mikä on ihan vitun ärsyttävää! Ei oikeesti ole mitään muuta yhtä ällöttävää kun kävellä kaupungilla ja kattoa kun nuolevia pareja on joka paikassa kuolaamassa ja lääppimässä. JOKU ROTI KIITOS! Jos kerran on pakko kuolata ja lääppiä niin onko sieltä kotoa pakko lähteä johonkin? Oikeesti yrittäkää edes pitää näppinne erossa toisistanne ja jos se on jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeaa niin ehkä voitte sitten suorittaa pakolliset julkisenpaikan vieraliut eriaikaan, kiitos!

Ja sitten mun lempi aihe mistä jaksan ottaa lämpöä kerta toisensa jälkeen. Kaverit ja niiden poikaystävät (kyllä puhun tällä kertaa vain naispuolisista kavereistani koska en ole kokenut samanlaista syrjintää poikapuolisten kavereitten kanssa). Mikä siinä on että vaikka kuinka vannotaan "sit kun mä alan seurustelee nii mulla on ihan yhtäpaljon aikaa teille kun ennenkin ja jooo tuun teijän kans vaiks mihin en mä mitään lupaa tarvii" ja kuinkas sitten käykään? Naisia ei näy enää missään ja puhelimeen ei vastata (eikä varsinkaan soiteta takaisin). Onks tää homma jotenki niin et sitten kun se parisuhde status ilmestyy facebookkiin niin silloin automaattisesti ignoorataan kaikki sinkkukaverit? Koska niin käy ja aina! Vaikka oltais kun paita ja perse nii jos paita alkaa seurustelemaan niin perse saa sitten pärjätä omillaan vaikka olis mitä huolia. Onko se sitten reilua? Onko se todellista ystävyyttä että toinen jätetään kokonaan oman onnen nojaan? Jotenkin tuntuu että seurustelevat ihmiset tulevat "pakollisiin" bileisiin (esim. synttärit, vappu, yms) näyttäytymään vaan siksi että "voivat todistaa ettei mikään ole muuttunut" vaikka kaikki on muuttunut. Itselleen he uskottelevat varmaan muuta mutta totuus on että mikään ei ole niinkun ennen.

Tällä hetkellä mulla on seurustelusta sellainen mielikuva että vaihdetaan kaverit ja vapaa elämä yhteen ihmiseen ja neljän seinän sisällä istumiseen. Ja ei henkilökohtaisesti en ole koskaan seurustellut, enkä häpeä myöntää asiaa koska mulla on nyt aikaa nauttia nuoruudesta ja säheltää mielinmäärin tehden milloin mitäkin, ilman että täytyy kotiin tullessa vastata yhteenkään kysymykseen.

Tässä oli nyt pieni purkautuminen aiheesta seurustelu mutta, ei hätää lisää tulee vielä koska tästä aiheesta jaksan jauhaa vaikka maailman tappiin asti!

Jos otit tekstistä nokkiisi niin omapahn on ongelmasi mielestäni varoitin alussa että, jos tajuat seurustelevasti kannattaa lopettaa lukeminen tai kestää kritiikki.